Hautajaiset

Jokainen kirkon jäsen saa kristillisen hautaan siunaamisen. Vainajalla on oikeus kristillisiin hautajaisiin, vaikka osa omaisista ei haluaisi siunausta. Myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos omaiset sitä pyytävät ja jos tämän ei tiedetä olevan vainajan vakaumuksen vastaista.

Vainajan oma toive hautajaisista on tärkeä. Hän voi kirjoittaa toiveensa esimerkiksi Hautajaissuunnitelma – minun toiveeni -lomakkeelle. Lisätietoa löytyy evl.fi-sivustolta: Hautajaissuunnitelma

Lapualla on edelleen käytössä vanha tapa, saattoperinne, jolla ystävät ja sukulaiset tukevat vainajan lähiomaisia. Saattoväki voi osallistua omaisten kanssa terveyskeskuksen kappelissa lyhyeen hartaushetkeen ja sitten liittyä yhdessä autosaattueeseen, kun vainaja kuljetetaan tuomiokirkon ohi talvihautaan eli Simpsiön hautausmaan ruumishuoneelle. Vanhaa lapualaista tapaa noudattaen muu liikenne pysähtyy hautajaissaaton tullessa kohdalle. Saaton ohittaessa kirkon ja tapulin soitetaan sanomakelloja. Soitolla tiedotetaan seurakunnalle sen jäsenen kuolemasta ja kehotetaan seurakuntalaisia rukoukseen.

Kauhajärvellä ja Tiistenjoella sanomakelloja soitetaan hautajaissaaton lähestyessä kirkkoa. Yleensä hautaustoimisto ilmoittaa seurakuntatoimistoon saaton ajankohdasta. Hautaustoimisto vastaa myös sanomakellojen soittamisesta.

Kun vainaja on siirretty talvihautaan, veisataan virsi. Sen jälkeen saattoväki käy kättelemässä ja muutamalla sanalla tervehtien lohduttamassa lähiomaisia talvihaudan edustalla. Arkku voi olla omaisten toiveesta auki joko terveyskeskuksen kappelissa tai talvihaudalla.

Saatto ei ole pakollinen. Silloin hautaustoimisto siirtää vainajan hiljai-
suudessa talvihautaan. Omaiset tulevat suoraan talvihaudalle, jossa
pidetään pieni hartaus.

Hautaan siunaaminen tai tuhkaus tehdään vasta, kun hautauslupa on saatu. Lääkärin on ensin todettava kuolema ja kirjoitettava kuolintodistus. Hän antaa hautausluvan omaisille.

Hautajaisia voi alkaa suunnitella jo ennen hautausluvan saamista. Kannattaa ottaa yhteyttä sen seurakunnan kirkkoherranvirastoon/seurakuntatoimistoon, jonka jäsen vainaja oli. Siellä sovitaan siunaustilaisuudesta sekä varataan pappi ja kanttori.

Jos vainaja halutaan haudata toiselle paikkakunnalle, otetaan yhteys sen paikkakunnan kirkkoherranvirastoon/seurakuntatoimistoon.

Lain mukaan vainaja tulee haudata ilman aiheetonta viivytystä. On myös vainajaa kohtaan kunnioittavaa, että hautajaiset saadaan järjestettyä kohtuullisen ajan sisällä, mielellään parin viikon sisällä kuolemasta.

Kaikilla on oikeus tulla haudatuksi kotiseurakunnan hautausmaalle. Hautausmaalle voidaan haudata myös kirkkoon kuulumaton.

Hautausmailla on sekä arkku- että uurnahautapaikkoja. Monilla hautausmailla on myös alue, jonne tuhkan voi sirotella.

Pyynnöstä vainaja voidaan haudata uskonnollisesti neutraalille tunnustuksettomalle hauta-alueelle.

Hautapaikka varataan seurakunnan hautausmaan toimistosta/seurakuntatoimistosta tai hautaustoimiston kautta. Hautapaikan hinta riippuu seurakunnasta ja hautaustavasta. Hinta voi olla kalliimpi, jos vainaja oli toiselta paikkakunnalta. Hautaamiseen liittyviä kustannuksia ovat muun muassa arkku tai uurna, hautapaikka, muistotilaisuus sekä hautamuistomerkki. Hautaus kuuluu papin tehtäviin, hänelle ei tarvitse maksaa.

Hautajaisten järjestämiseen saa apua ilmaiseksi seurakunnasta. Siksi kannattaa ensin ottaa yhteyttä vainajan seurakuntaan.

Jos haluaa, hautajaisiin liittyviä palveluja voi ostaa myös yksityiseltä hautaustoimistolta. Hautaustoimistosta tilataan yleensä arkku ja tarvittaessa uurna sekä vainajan kuljetukset.

Jos omaisilla on vaikeuksia kustannusten kanssa, kunnan sosiaalitoimi voi myöntää hautausavustusta.

Hautamuistomerkki voi olla esimerkiksi kivi, risti tai veistos. Sen hankinnalla ei ole kiire. Kiven voi tilata kiviveistämöltä tai hautaustoimistosta. Seurakunnilla on ohjeistuksia ja sääntöjä esimerkiksi muistomerkin koosta ja ulkonäöstä, joita tulee noudattaa. Tarkempia ohjeita saat olemalla yhteydessä seurakuntaan. Hautamuistomerkki ei ole pakollinen.

Jos et halua omaa muistomerkkiä, vainajan nimen voi laittaa hautausmaan yhteiselle muistoseinälle.

Hautaa täytyy hoitaa, esimerkiksi leikata nurmikko ja poistaa kuihtuneet kukat. Kesällä haudalle voi istuttaa kukkia. Hautaoikeuden haltija vastaa haudan hoidosta. Hän on omaisten valitsema henkilö.

Jos hauta jää hoitamatta pitkäksi aikaa, hautausmaan pitäjä voi aloittaa ns. kuulutusmenettelyn, jonka perusteella hauta voidaan ottaa seurakunnan käyttöön, jos sitä ei annetussa määräajassa kunnosteta.

Seurakunta tai yksityinen yritys voi hoitaa hautaa maksua vastaan.

Monet muistavat läheisiään viemällä kynttilän haudalle etenkin pyhäinpäivänä ja jouluna. Ympäristöystävällisin vaihtoehto on käyttää lyhtykynttilää tai LED-kynttilää.

Hautauksesta perittävä maksu määräytyy vainajan asuinpaikkakunnan mukaan. Maksu on lapualaisilta pienempi kuin vieraspaikkakuntalaisilta.
Lue lisää hautapaikkamaksuista ja hautojen hoitoasioista.

Simpsiön hautausmaan toimistossa voi sopia hautauspaikasta ja haudankaivuusta. Kauhajärvellä ja Tiistenjoella asiasta sovitaan suntion kanssa.

Ennen hautapaikan sopimista on hyvä miettiä, halutaanko arkkuhautaus vai tuhkahautaus, ensisijaisesti vainajan omaa tahtoa kunnioittaen. Hyvä on myös miettiä olemassa olevien sukuhautojen käyttöä, joihin voi haudata niin arkun kuin uurnankin. Uurnahautausta varten on mahdollista yleisen uurnalehdon lisäksi lunastaa oma uurnahauta, johon voi asettaa oman muistomerkin. Uurnalehtoon voi lunastaa yhteiseen hautakiveen vainajan tiedoilla kaiverretun laatan tai kaiverruksen suoraan hautakiveen. Puoliso voi varata nimelleen paikan samalla.

Arkkuhautausta varten omaiset voivat tuoda haudalle havuja. Hautakumpu peitetään havuilla haudan peittämisen jälkeen.

Omaisten tehtävänä on hankkia kuusi kantajaa. Jos kantajia ei löydy saattoväestä, niitä voi kysyä hautaustoimistosta ja hautausmaan toimistosta.

Siunaustilaisuuden päätyttyä omaiset ottavat kukat arkun viereltä itselleen ja palaavat penkkiin odottamaan haudalle lähtöä. Kantajat asettuvat arkun ääreen.

Tuhkahautauksessa siunaustilaisuus on yleensä samanlainen kuin arkkuhautauksessakin. Hautaan saattamisen sijasta arkku yleensä kannetaan sovitusti hautaustoimiston autoon tai takaisin talvihautaan odottamaan kuljetusta. Poikkeustilanteessa hautaansiunaaminen voidaan toimittaa vasta tuhkaamisen jälkeen. Tähän tarvitaan kirkkoherran lupa.

Kukat voi viedä tulevalle haudalle siunaustilaisuuden jälkeen tai yksittäiset kukat voi ottaa mukaan muistotilaisuuteen. Uurnahautauksessa muualle kuin uurnalehtoon sovitaan uurnan hautauspäivä erikseen, puhutaan uurnan kätkennästä. Uurnan kätkeminen tulee suorittaa vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Uurnaa voidaan säilyttää ennen kätkemistä ainoastaan seurakunnan tiloissa.

Lapualla vainajan hautaan siunaaminen toimitetaan useimmiten Simpsiön hautausmaan kappelissa mutta myös tuomiokirkossa on mahdollista ja erityisesti silloin jos saattoväkeä oletetaan tulevan yli 130. Kauhajärvellä ja Tiistenjoella hautaan siunaaminen toimitetaan kirkossa. Hautaan siunaaminen voidaan toimittaa myös talvihaudassa ja haudalla varsinkin jos saattoväkeä on vähän.

Simpsiöllä henkilökunta tulee ohjeistamaan kantajia talvihaudalle 15 min ennen siunaustilaisuuden alkua. Arkku tuodaan talvihaudasta saattovaunuilla jalkopää edellä kappelin eteen, käännetään ulkona, kannetaan pääpuoli edellä sisälle ja lasketaan katafalkille. Kirkkoihin arkku kannetaan jalkopää edellä, käännetään alttarin edessä ja lasketaan matolle. Tuomiokirkon eteen arkku kuljetetaan ruumisautolla.

Ennen siunaustilaisuuden alkamista soitetaan kappelin tai kirkon tulokelloja noin viiden minuutin ajan, joiden aikana kantajat tuovat arkun.
Alkumusiikin jälkeen voidaan veisata virsi, jonka jälkeen toimitetaan vainajan hautaan siunaaminen.

Omaiset ja ystävät voivat laskea kukkatervehdyksensä arkun viereen alkumusiikin ja virren jälkeen. Ensin kukkalaitteensa laskevat lähiomaiset, muut heidän jälkeensä. Yksittäiset kukat voidaan asettaa arkun päälle tai maljakoihin.

I JOHDANTO

Alkumusiikki (ja virsi)
Kukkalaitteiden laskeminen
Virsi
Alkusiunaus
Johdantosanat
Psalmi
Rukous

II SANA

Raamatunluku ja papin puhe

III SIUNAAMINEN

Uskontunnustus
Siunaussanat
Rukous
Isä meidän

IV PÄÄTÖS

Siunaus
Virsi ja kukkien nouto
Päätösmusiikki

Suntion soittaessa saattokellot, kantajat nostavat arkun ja vievät ulos jalkopää edellä saattovaunujen päälle, johon suntio on asettanut laskuliinat valmiiksi. Saattokellojen aikana arkku kuljetetaan jalkopää edellä saattovaunuilla haudalle muun hautajaissaaton seuratessa. Papin lisäksi haudalle lähtee hautausavustaja tai suntio, joka ohjeistaa miten haudalla toimitaan.

Haudalla kantajat nostavat arkun laskuliinoineen saattovaunujen päältä. Arkku kannetaan avatun hautapaikan päälle haudan päädyn kautta siten, että vainajan pääpuoli on luoteeseen (uurnalehtoon) päin. Näin siksi, että haudassa vainajan katse on lähinnä itää eli auringonnousua kohti. Tämä vanha tapa muistuttaa ylösnousemuksen aamusta.

Kantajat laskevat arkun hautaan laskuliinoilla. Lasku tapahtuu rauhalli-sesti arkun pysyessä vakaana ja suorassa koko laskun ajan. Laskuliina on kantajalla kahden käden otteessa. Liina kulkee arkun alta kantajan hartian taakse, sieltä viistosti vastakkaiselle puolelle niskaa ja olan yli vartalon etupuolelle, jossa kantaja pitää liinan päätä rullana edessään vapaassa kädessä. Liina luistaa hallitusti toisen käden otteessa arkun laskeutuessa hautaan. Suositellaan nahkahanskojen käyttöä ympäri vuoden.

Kun arkku on laskettu hautaan, toinen vastakkain olevista laskijoista vapauttaa otteensa laskuliinasta ja toinen vetää liinan itselleen. Liinat jätetään saattovaunujen päälle. Tämän jälkeen omaiset asettavat katteen haudan päälle. Kun kaikki kukkalaiteet on laskettu haudalle ja katteen päälle, voidaan veisata virsi, minkä jälkeen mahdollisesti joku omaisista kiittää osanotosta ja kutsuu läsnäolijat muistotilaisuuteen, mikäli sellainen on. Hautakannen päälle ei saa sytyttää kynttilää.

Uurnan kätkemisen ja sirottelun uurnalehtoon suorittaa seurakunnan henkilökunta ilman omaisten läsnäoloa. Kätkennät ja sirottelu suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Uurnalehtoon voi halutessaan viedä kynttilän ja yksittäisiä leikkokukkia erilliselle muistelualueelle, mutta muistomerkkien päälle tai jalustalle ei saa viedä mitään. Muissa uurnahautauksissa omaiset tulevat sovittuna ajankohtana hautausmaalle talvihaudan eteen, jossa suntio antaa ohjeet ja soittaa saattokellot samalla, kun omaiset vievät uurnan haudalle, laskevat uurnan hautaan ja peittävät haudan.

Arkipäivänä tapahtuneen hautauksen jälkeen haudankaivaja peittää haudan samana päivänä. Lauantaina tapahtuneen hautauksen jälkeen hauta peitetään seuraavana arkipäivänä. Omaiset voivat halutessaan sopia erikseen haudan peittämisestä jo viikonlopun aikana, tällöin peittämisestä peritään erillinen maksu. Omaiset voivat osallistua ennalta sovitulla tavalla haudan osittaiseen peittämiseen, joka tulee tapahtua välittömästi hautaan laskun jälkeen. Osallistuminen peittämiseen ei alenna hautausmaksua. Lapiot voi sovittaessa pyytää haudalle.

Hautauksen jälkeen lähipäivinä omaiset hakevat kukkalaitteista muistokirjoitukset pois. Seurakunta asettaa kukkalaitteet haudan peittämisen jälkeen hautakummulle.

Seurakunta poistaa kukkalaitteet hautakummulta kesäisin kahden viikon kuluttua hautauksesta, elleivät omaiset ole jo ennemmin niitä poistaneet. Talvikauden hautausten kukkalaitteet seurakunta poistaa keväällä lumen ja jään sulettua, elleivät omaiset ole jo ennemmin niitä poistaneet.

Kumpu tasataan ja hautapaikka kunnostetaan kesäisin noin kahden viikon kuluttua hautauksesta sekä syys- ja talvihautausten osalta keväällä.

Muistotilaisuudessa saattoväki jakaa yhteistä suruaan, muistelee vainajaa ja lohduttaa toinen toistaan. Siunaamisen toimittanut pappi on mahdollisuuksien mukaan läsnä, jos omaiset sitä toivovat. Mikäli muistotilaisuus pidetään seurakuntatalolla, tarjoilusta sovitaan seurakuntatalon emännän kanssa.

Muistotilaisuuden ohjelma rakentuu yleensä muistopuheiden, virsien ja musiikin varaan. Esillä voi olla vainajan elämästä kertovia valokuvia tai muita muistoja. Tilaisuudessa on yleensä ruoka– tai kahvitarjoilu.

Adressit ovat omaisille tarkoitettu surutervehdys ja osanotto. Ne voidaan haluttaessa lukea muistotilaisuudessa ääneen, mutta se ei ole välttämätöntä. Ne voidaan yhtä hyvin jättää esille vaikkapa muistopöydän läheisyyteen vieraiden tutustuttavaksi.
Muistotilaisuuden voi suunnitella vapaasti. Suunnittelua voi helpottaa keskustelu papin tai seurakunnan muun työntekijän kanssa.

Muistotilaisuuden kulku voi rakentua esimerkiksi seuraavasti:

Virsi
Ateria
Virsi
(Adressit)
Omaisten ohjelmaa
Virsi
Papin puhe
Virsi
Kahvit

Kuolleeksi kiittäminen eli vainajan muistaminen hänen nimensä mainiten ja rukoillen tapahtuu tuomiokirkossa seuraavassa jumalanpalveluksessa tai sopimuksen mukaan, lisäksi pyydettäessä Kauhajärven tai Tiistenjoen kirkossa.

Tuomiokirkossa sekä Kauhajärven ja Tiistenjoen kirkoissa muistetaan vainajia lisäksi pyhäinpäivän muistohartaudessa, jossa luetaan kaikkien lähimmän vuoden aikana näille hautausmaille siunattujen nimet omaisten antamalla luvalla.

Hautausmaajuhla on joka kesäinen vainajien muistohartaus, jota
vietetään Simpsiön siunauskappelilla heinä-elokuun vaihteessa. Hautausmaajuhlassa luetaan vuoden aikana Simpsiön hautausmaalle haudattujen nimet.